Vuosi vaihtui ja maailmanloppu lähestyy...

Se vain olisi todella hyvä syy lukea pelkästään loppuvuosi. Vaikka se ei tulisikaan, aion lukea.

Viime vuoden kirjarunsaus syntyi aikalailla Viisikoiden ja Jääkansan takia. Ne kun olivat nopeasti luettavia muutaman sadan sivun mittaisia "välipaloja".

Anna Kareninaa olen lukenut toista viikkoa huomattavan aktiivisesti. Jos olisin tiennyt sen olevan näin jännittävä opus, olisin tarttunut siihen aiemmin suuremmalla innolla. Piti vain antaa mahdollisuus! Venäläiseen kirjallisuuten ihmisillä on kai jonkinlainen ennakkoluulo: "Se on pitkäpiimäistä,tylsää..." EI TODELLAKAAN! Kyllä tylsiä kirjoja löytyy kaikista maista. Minulle on muodostunut venäläisestä kirjallisuudesta viime aikoina hyvin positiivinen kuva. Kirjat voivat olla pitkiä, mutta ne (ainakin Anna Kareninassa) paneutuvat henkilöihin ja asioihin. Nyt kirjallisuuteen tutustuttuani olen alkanut taas miettiä vakavissani ottavani venäjästä kursseja lisää lukiossa.

Jumalainen näytelmä ei ole edistynyt sivuakaan. Laiskuus vai Anna Karenina? Se onkin hyvä kysymys.

Pitäisi aloittaa Seitsemän veljestä. Vaikka luinkin sen kesällä, kai sen voisi selata ainakin läpi. Siitä tulee jotain tehtäviä. Tiedä sitten minkälaisia.